Auttakaa valitsemaan kiitoskorttikuva

En itse osaa päättää, päivän pohdiskelu riittää aiheuttamaan tarpeeksi päänvaivaa...

Pelimaailma

Paraikaa keksitään ja kehitellään uudenlaisia ja mahtavempia pelejä. Ihan kun niitä ei olisi jo tarpeeksi. Toinen toistaan hienompia, mutta silti havitellaan vieläkin parempia grafiikoita ja stategioita. Toisaalta, miksipä ei, kun ympäri maailmaa löytyy miljoonia mahdollisia pelaajia?

Olen kerran ollut pahasti koukussa yhteen peliin. Muistan kun Call of Duty, Modern Warfare 3 (lyhyesti sanottuna MW3) tuli kauppoihin, hyllyt tyhjenivät ja peliä hehkutettiin joka suunnasta. Päätin itsekin kokeilla, vaikka en ollut koskaan pahemmin sotapelejä pelannut tai ollut edes niistä kiinnostunut, ja kävin 2viikkoa pelin julkaisemisen jälkeen ostamassa itselleni myös yhden kappaleen.

Aluksi peli oli pelkkä vitsi, pelattiin kavereiden kanssa kaksintaisteluita, mutta ammuskeltiin vain ikkunoita rikki ja siellä täällä talojen kulmilla pyöriviä kanoja. Se oli hauskaa. Ensimmäisen kerran kun hyppäsin onlineen, muiden pelaajien keskelle, mielenkiintoni heräsi.

Pelasin peliä muutamia kuukausia aktiivisesti. Muistan ne pitkät, tuskalliset koulupäivät, kun odotin että pääsen kotiin pelaamaan. Kaverit pyysivät kahville, sisko shoppailemaan ja äiti syömään - vastaus oli aina: En ehdi nyt.

Olin tosissaan niin koukussa, että saatoin pelata päivässä yli 6tuntia putkeen, jolloin ulos lähdettyäni tunsin olevani edelleenkin pelimaailmassa ja näin vihollisten vaanivan minua talojen kulmilla, olin koko ajan varuillani.

Peli-into hiipui pikkuhiljaa ja aikaa jäi muuhunkin. Ehkä pelasin liikaa lyhyen ajan sisään ja siksi innostus laantui. Yksi hyvä puoli siinä ainakin oli. Opin pelisanastoa ja näin ymmärrän nykyään kun miehet puhuvat peleistä keskenään ja pääsen näin myös sisään keskusteluun...;)

Pelit ovat valehtelematta upea keksintö, ne opettaa ja antaa yksinäisille ja epäsosiaalisille mahdollisuuden toimia joukkueena. Silloin niistä on haittaa, jos niiden annetaan hallita normaalia elämää.

Pahojen ihmisten valtakunta

Tämän tekstin lasken suoraan omiin mielipiteisiini, ja tunnetusti mielipiteistä ei sovi kiistellä...:)

Nykyään maailma on täynnä pahoja ihmisiä. En toki väitä, ettei hyviäkin olisi, tottakai on. Eihän muuten tietäisi millainen on paha ihminen. Vaikka ihminen päällepäin osoittautuisi hyvin mukavaksi ja kaikin puolin ihanaksi, voi kuoren alla piillä hyvinkin erilainen persoona. Käänteisenä puolena ilkeätkin ihmiset voivat olla sisimmässään toki erittäin mukavia ja hyväntahtoisia vaikka he eivät sitä näytäkään. Lisäksi ihminen voi olla paha tahtomattaankin. Tälle vain kukaan ei yksinkertaisesti voi mitään.

Vihaan valehtelua, kaikin puolin, koska se saa ihmiset luulemaan jotain aivan toista ja elämään siinä uskossa että asia on juuri näin kuin hänelle on se kerrottu. Ahdistava ajatus. En ainakaan itse pystyisi jatkamaan elämääni jokin suuri salaisuus harteillani, omatunto hakkaa pesäpallomailalla vastaan. Luotan silti siihen että valehtelusta jää aina kiinni. Tavalla tai toisella.

Jos multa kysytään, palaisin mieluusti sille aikakaudelle, kun kuljettiin hevosilla joka paikkaan, talot lämmitettiin takan avulla ja täytyi oikeesti nähdä vaivaa tavatakseen joku kenet tahtoo tavata. Ihan oikeesti, minne kaikki vanhat perinteet on kadonnut? Tämä on varmasti ainakin osasyyllinen pahojen ihmisten syntyyn, kun joissain tapauksissa minkäänlaista kuria tai huolta ei tahdota pitää. Lapsia jätetään heitteille, koulukiusaukseen ei välttämättä edes puututa ja ala-asteella läksyjen sijasta opiskellaan kotona K-18 sotapelien käyttöoppaita. Antakaa nyt herranjestas lapsen olla lapsi. Ei 7-vuotiaan tarvitse osata ampua ihmisiä tai tuntea kuolema sodassa. Ellet sitten halua riskiä, että lapsesi kiinnostuisi aseista ja tappamisesta joskus tosielämässäkin.

Tässä kesän alkaessa olen kiinnittänyt huomiota nykymuotiin. Harvasen päivä bussipysäkeillä näkee seisovan ikähaarukalla 7-12 vuotiaita tyttöjä niin pienissä shortseissa, ettei niihin mahdu edes heidän pienet pakarat. Lisäksi paita on selästä avoin, napapaita, pieni kankaanpalanen joka lepattaa olemattomien rintojen päällä. Meikkiä tursotetaan naamaan kuin mikäkin kulmapubin seinäruusu, hei, nauttikaa lapsuudesta! Ehditte olla aikuisia myöhemmin. Ja sitäpaitsi tämmöinen näyttäytyminen kylillä lauantai-iltana kello 23 aikaan tuskin auttaa teitä välttymään raiskaajilta ja muilta pedofiileiltä.

Olen myös miettinyt, miten ihmiset pystyy aiheuttamaan toisille niin paljon pahaa. Murhat, vapaudenriistot, raiskaukset... Antakaa nyt herranjumala muille mahdollisuus nauttia elämästä jos ette itse pysty siihen! Oikeesti, tiedän että on monia jotka ovat mun kanssa samaa mieltä. Ainakin tästä. Jos on paha olla, kaikki ahdistaa ja taivas tippuu niskaan, tee muille palvelus ja hae ammattiapua jotta voit korjata oman elämäsi.

Se, että sinulla ei ole kaikki hyvin, ei tarkoita sitä että muilla ei saisi olla kaikki hyvin.